Geneettinen raskaudenkeskeytys – elämää mullistava päätös

Toivotusta ja rakastetusta lapsesta luopuminen on yksi elämän vaikeimpia päätöksiä. On raastavaa ja kohtuutonta, että vanhemmat joutuvat tilanteeseen, jossa joutuvat vasten tahtoaan luopumaan rakkaasta lapsestaan.

Tapahtumasta käytetään nimeä lääketieteellisistä syistä tehty raskaudenkeskeytys, geneettinen raskaudenkeskeytys tai sikiöperusteinen raskaudenkeskeytys. Nimitykset ovat pitkiä ja kolkkoja – kyseessä on tilanne, joka on surullinen ja kivulias, mutta samalla myös kaunis ja täynnä rakkautta.

Miten tehdä elämän kokoinen päätös?

Aina tilanne ei ole yksiselitteinen – on vain huonoja vaihtoehtoja, joista pitää yrittää valita olemassa olevien tietojen pohjalta se vähiten huonoin. Kukaan ei halua vapaaehtoisesti tilanteeseen, jossa joutuu luopumaan lapsestaan ja kokemaan sekä henkisesti että fyysisesti kivuliaan toimenpiteen ja tapahtumasarjan, sekä kantamaan tätä päätöstä ja kaipausta mukanaan loppuelämän ajan. Kukaan ei myöskään toivo tilannetta, jossa oma lapsi eläisi elämää, joka on täynnä kipua tai kärsimystä.

Aina ei ole helppo tietää kuinka vaikea lapsen elämä tulisi olemaan. Lääkäritkin voivat kertoa vain parhaan arvionsa siitä, miten paljon sairaus tai poikkeama toisi haasteita lapsen ja perheen elämään. Kuitenkin siinä kohtaa, kun raskaudenkeskeytykseen lähdetään hakemaan lupaa, on lääkäri jo arvioinut, että tilanne on todennäköisesti hankala ja sairaus tai poikkeama tulee vaikuttamaan lapsen elämään.

Epätietoisuus tekee päätöksenteosta entistä raskaampaa. Esimerkiksi erilaiset synnynnäiset poikkeamat, kuten syndroomat, voivat vaihdella huomattavasti vaikeusasteiltaan – lievissä tapauksissa lapsi voi elää lähes tavallista elämää, kun taas vaikeammissa muodoissa poikkeama voi olla vakavasti toimintakykyä rajoittava. Tulevaisuus on monella tapaa vaikeasti ennustettavissa, ja valinta on tehtävä puutteellisen tiedon ja arvioitujen todennäköisyyksien perusteella. Sen tiedon ja ymmärryksen pohjalta, mitä sillä hetkellä on saatavilla – vaikka varmuutta ei voi koskaan saavuttaa.

Syyllisyys – loppuelämän seuralainen

Päätökseen vaikuttaa monet tekijät sairauden tai poikkeavuuden laadun ja ennusteen lisäksi, kuten tukiverkosto, omat ja parisuhteen voimavarat, perheen muut lapset tai haaveissa oleva lapsiluku sekä muun historia ja nykytilanne.

Vaikka päätös olisi helppo, on se silti äärimmäisen vaikea ja raskas. Moni voi pohtia vuosienkin jälkeen tekikö sittenkin väärän päätöksen. Olisiko kuitenkin pitänyt valita toisin? Syyllisyys on luonnollinen reaktio tällaisessa menetyksessä ja lähes kaikki raskaudenaikaisen menetyksen kokeneet kokevat välillä syyllisyyttä – erityisen tavallista se on juuri geneettisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen, jossa menetyksen taustalla on oma päätös.

Syyllisyyttä ei tarvitse pyrkiä poistamaan. On kuitenkin tärkeää, että se ei hallitse elämää ja väritä liikaa muistoa lapsesta, josta jouduit luopumaan liian varhain. Jokainen tekee parhaan päätöksen sen hetkisen tiedon ja elämäntilanteen valossa.

“Päätös omasta lapsesta luopumisesta on ollut elämäni vaikein päätös. Anton on usein mielessäni edelleen, vuosia menetyksen jälkeen. Varsinkin ensimmäisinä vuosina mietin usein vauvoja ja pieniä lapsia nähdessäni, että nyt Anton olisi tuon ikäinen ja osaisi ehkä tuota ja tuota. Ikävä valtaa mielen. Tiedän kuitenkin, että päätös ei nopeasta aikataulusta huolimatta ollut hutiloiden tehty. Otimme kaikki mahdolliset näkökulmat huomioon – ennen kaikkea Antonin näkökulman. Otin kaiken kivun ja kaipauksen kannettavaksi, jotta hänen ei sitä tarvitsisi tehdä. Päätös oli rakkaudesta lastani kohtaan tehty. Valitsisin edelleen samoin.”
Marjo, raskaudenkeskeytys rv 21+6

Mistä tukea geneettisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen?

Vuosittain Suomessa noin 400 perhettä joutuu tilanteeseen, jossa päädytään raskaudenkeskeytykseen joko odottavan äidin tai sikiön terveydentilan takia. Lähes kaikissa tapauksissa syy löytyy vauvan terveydentilasta. Kokemus voi olla yksinäinen, koska vain harvan lähipiiriin osuu samanlainen menetys. Moni kaipaakin nimenomaan vertaista – toista, joka on joutunut tahtomattaan tilanteeseen, jossa saa kannettavakseen valtavan päätöksenteuon vaikututukset.

Sosiaalinen media on tuonut vertaistuen saamisen helpommaksi. Monet kanavat, kuten suomalainen Tähti ry tai kansainvälinen TFMR MAMAS tarjoavat samaistuttavaa sisältöä. Tähti ry:n kaverikirjojen kautta on myös mahdollista löytää geneettisen raskaudenkeskeytyksen kokenut vertainen, jonka kanssa voi viestitellä tai tavata. Monille juuri vertaistuki on ensiarvoisen tärkeää ja auttaa selviytymään menetyksestä.

Osa kaipaa faktatietoa ja on valmis kahlaamaan läpi koko internetin löytääkseen selityksen sille, miksi tämä tapahtui. Tähti ry:n tavoin myös Lumanela tarjoaa maksutonta kirjallista materiaalia menetyksen kokeneille. Monella on valtava tiedonnälkä menetyksen jälkeen, mutta tietoa voi olla vaikea löytää ahkerallakin Googlettamisella, siksi olemme koonneet tiedon yhteen paikkaan tukipolkujen muodossa. 

Spotifystä löytyvästä Siivenisku podcastistä pääsee kuuntelemaan myös vertaiskokemuksia raskaudenaikaisista menetyksistä. Perjantaina julkaistavan jakson aiheena on lääketieteellisistä syistä tehty raskaudenkeskeytys. Myös keskustelutukea on saatavilla Lumanelan kautta.

Sinä selviät, vaikka aina ei siltä tunnukaan

Kyseessä on suuri menetys, joka kulkee mukana loppuelämän ajan. Mikäli menetyksesi on vielä tuore, voi ajoittain tuntua, että toipuuko tästä ikinä – voinko olla enää ikinä onnellinen? Surun akuuttivaihe ottaa aikansa ja siinä saa olla niin kauan kuin tarvitsee. Kiire ei ole, vaikka ympäristö välillä hoputtaa. Ja kyllä, sekin aika koittaa, että on hieman helpompi hengittää, vaikka kaipaus ei häviäkään. Toimintakyky palautuu ja elämään mahtuu surun rinnalle myös iloa.

Sinä olet tämän lapsen vanhempi – nyt ja aina. Sitä titteliä kukaan ei voi sinulta viedä. Lapsesi tulee olemaan ikuisesti osa sinua ja tarinaasi. Arvokas ja tärkeä osa. ♥️